Metsän Puita

       

Pihlaja:
pihlajat kasvavat nopeasti noin 20 vuotiaaksi ja elävät noin 50 vuotiaaksi.
pihlajan punaiset marjatertut kypsyvät syksyllä.
pihlajan korkeus on noin 4-12 metriä.
pihlaja on kasvisuku johon kuuluu noin 100-200 lajia.
pihlaja viihtyy multavilla mailla, jossa on kuivaa tai kosteaa esim. lehdoissa , kangasmetsissä, korvissa tai rannoilla ja kalliojyrkänteillä.

Koivu:
koivut ovat suomen yleisimpiä lehtipuita.
koivuja kasvaa havumetsävyöhykkeellä sekaisin havupuiden kanssa mikä tekee niistä merkittävän lehtipuuryhmän.
suomessa kasvaa kolme koivu lajia: rauduskoivu, hieskoivu ja vaivaiskoivu.
Mitä koivusta saadaan?: koivusta valmistetaan huonekaluja esim. vaneria ja paperia. siitä saadaan myös koivusokeria eli ksylitolia.
vaivaiskoivu on maailman pohjoisin koivulaji.
vaivaiskoivun tunnistaa pienistä ja pyöreistä lehdistä.

 mänty: 
 Mänty  on Suomen yleisin puulaji. Sen tuntomerkki on solakka, oksaton runko, joka on alhaalta punaruskean värinen
Männyn kukat ovat yksineuvoisia. Sen lisääntyminen kukkimisesta siemeniin kestää noin kaksi vuotta. Pistäväkärkiset, sinivihreät, 4-6 cm pitkät neulaset ovat parittain. Mänty elää tavallisesti 200-300 vuotiaaksi, mutta yli 600 vuotiaita tunnetaan. Nuorissa puissa oksat sijaitsevat säännöllisesti, mutta vanhemmissa puissa oksia on ainoastaan latvass

KUUSI: Kuuset kasvavat yleensä noin 20-60 metriä korkeaksi.

havupuiden lehdet neulaset ovat pieniä ja vahapintaisia.

ne haihduttavat vettä vähemmän kuin lehtipuiden lehdet.

 Siksi kuusen ja männyn ei tarvitse pudottaa talveksi neulasiaan.

Havupuihin kuuluu myös pensasmaisesti kasvava kataja.

                                     





seinäsammal

karhunsammal
















kerrossammal









MUSTIKKA
Mustikan poimintakausi alkaa heinäkuun puoleen välin jälkeen ja jatkuu syyskuun alkuun. Mustikka on havumetsien kasvi. ja se on yleinen koko suomessa.  Etelä-Suomessa mustikka viihtyylehtomaisilla, tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla. Pohjois-Suomessa se kasvaa karummilla kangasmailla. Mustikka viihtyy paremmin varjoisilla kasvupaikoilla kuin suorassa auringonpaisteessa.

PUOLUKKA:

Puolukan poimintakausi kestää syyskuun alusta, lokakuun puoleenväliin. Suomen luonnonmarjoista puolukka on satoisin. Puolukka kasvaa koko maassa kuivahkoissa, kangasmetsissä, mutta sitä esiintyy myös rämeillä ja korpimetsissä. Puolukka valokasvi ja marjoo parhaiten alueilla, joissa puiden latvustot eivät varjoista kasvustoa.

Kun poimii puolukaita, on syytä varoa, ettei marja-astiaan tule mauttomia sianpuolukoita tai myrkyllisisä kielon marjoja. Puolukka voi säljöä pakasteessa tai raakasurvoksena viileässä tilassa. Siitä voi tehdä muun muuassa hilloa, hyytelöä tai mehua.

KANERVA:

Kanerva on Suomen luonnossa niin yleinen ja arkinen kasvi, että sen kauneutta tulee harvoin ihailleeksi - Keski-Euroopassa laji on jo arvossaan kivikkopuutarhojen koristuksena. Vaatimattoman näköinen kanerva saavuttaa melko yleisesti kunnioitettavan 25 vuoden iän ja jopa 50 vuotiaita kasveja on tavattu. Kanerva kukkii loppukesällä, runsaimmin elokuussa.  

MITÄ VARPU TARKOITTAA?

Varpu tarkoittaa puuvatista, tyvestä haarovaa, korkeintaan puoli metriä korkeaa kasvia. Tätä suurempi monihaarinen puuvartinen kasvi on pensas.

KÄENKAALI:

Käenkaali on sopeutunut kasvamaan metsänpohjan varjossa. Sen juuristo on hento ja lehdet hyvin ohuet, Vain muutaman solukerroksen paksuiset. Kasvi on herkkä kuivumiselle, jota vastaan se suojaituu  laskostamalla  lehdykkänsä alaspäin toisiaan vasten.

SANANJALKA:

Sananjalka on pitkä, vaakasuora maavarsi, josta kohoaa yksittäin kookkaita ja kolmiomaisia lehtiä. Sanajalka kasvattaa laajalle levittyvän, vaakasuoran maavarren, jonka avulla se lisääntyy suvuttomasti. Sananjalkaa tavataan koko Euroopassa pohjoisosia lukuun ottamatta. Lajia kasvaa myös Pohjois-Afrikassa, Venäjällä, Aasiassa ja Pohjois-Amerikan itä- ja länsiosissa.

                                                                                                                                                             
SUOT:
Suo on kasviyhdyskunta, jonka kasvien jäännoksistä muodostuu suoturvetta. Turvetta syntyy eniten pohjoisella alueilla, koska hajoaminen on hitaampaa kylmissä ja kosteissa ympäristöissä. Soilla on vaikutusta ilmaston kasvihuonekaasujen pitoisuuksiin ja sitä kautta ilmaston lämpenemiseen.